WEEKEND OFF AT BROMARF

Rentoutuneet terveiset, tulin just kotiin mun puoli-isovanhempien mökiltä Bomarfista tai Bromarvista suomalaisittain. Tää kulunut viikko on nyt ollut mun ihka ensimmäinen kunnollinen lomaviikko tänä kesänä ja buukkasin itseni mökkeilemään koko viikonlopuksi ja haukkaamaan vähän freessiä maalaisilmaa. Bromarvissa asuu varmaan enemmän tai vähemmän 1000 asukasta ja se sijaitsee Raaseporissa, varmaan 90% puhuu siellä ruotsia. En oo käynyt Eevan ja Matin mökillä vuosikausiin joten oli jo aikakin hieman verestää lapsuuden muistoja ja hypätä junan kyytiin!

Perjantai meni ihan vaan ihmetellessä, mustikkapannareita syödessä ja saunoessa. Lauantai-aamuna hurautettiin muutaman kilsan päähän kylälle torille jätskille ja käytiin maailman söpöimmässä, pienessä M-Marketissa ruokaostoksilla. Lähdettiin myöhemmin Matin kanssa virvelöimään soutuveneellä ja saatiin ihan huikeen kokoisia ahvenia! Mä en oo kalastanut varmaan kymmeneen vuoteen ja nappasinkin vaan yhen fisun... Kuvassa oleva on Matin nappaama jättiahven, mä vaan otan siitä krediitit itselleni, hahah! Me päästettiin ne sit kuitenkin takas mereen suosiolla, vaikka hyvät ruuat niistä olis saanut. Meillä kun oli kanat ja riisit valmiiks ostettuna. Illalla paistettiin lettuja ja yöunetkin venähtivät, kun jumituttiin telkkarin ääreen katsomaan rytmistä voimistelua. Oon muuten aivan haltioissani, voisin seurata sitä tuntitolkulla, se on niin siistin näköistä!

Tänään sunnuntaina mä sit hyvästelin mökin ja olo oli niin turvonnut kaikista herkuista mitä mä siellä sain, et kotimatka oli tukala. Mut herkutteluhan on se juttu kun menee mökille tai isovanhempia tapaamaan, eihän se muuten oo ollut reissu eikä mikään :-D Mahan viereen oli hyvä nukahtaa päikkärit. Mä oon muuten ihan hulluna ratkomaan ristikoita aina kun mulla on aikaa, ja tuolla sitä sit oli. Suuri osa ajasta  meni sit ristikoiden selvittelyihin, niihin tulee oikeen himo, kun kerran alottaa. Aivot vaan narikkaan ja sit funtsimaan et mitä tarkoittaa olas ja ja kuka on Almila. Oonks mä ihan mummo? :-D

Kaks viikkoa enää mun reissuun ja sanon hasta la vistat Suomelle. Mä ehkä halkeen kohta innostuksesta. Enää vaan sata asiaa mitä pitää hoitaa alta pois! - Sissi

FISH & CHIPS

Eilen vapaapäivää viettäessä päätin soittaa Tinjalle, et wazzup, mul on tylsää, tehtäiskö jotain. Ulkona paahtoi helle mut ei vaan jotenkin ollut fiilistä loikoilla missään nurtsilla, terdellä tai rannalla. Keksittiin ihan yhtäkkiä (varmaan tunnin pähkäilyn jälkeen) et hei, mennään Helsinkiin Sea Lifeen! Siitä on jo varmaan 10 vuotta kun oon siellä viimeks ollut, joten olin ihan into piukeena. Kaikenlaisia kummajaisia siellä sai nähdäkin, mukaan lukien haita, mustekaloja ja merihevosia. Väkisinkin tuli kyl mieleen Nemoa Etsimässä ja se, kuinka onnettomia merenelävät oli siinä leffassa, kun joutuivat akvaarioihin. Fiilasin niitä fisuja tuolla Helsingissä, että ei hätää täällä, meressä te tulisitte varmaan syödyiksi :-D

Sea Lifen jälkeen päätettiin mennä talsimaan Linnanmäen katuja ja fiilistelemään huvipuistomeininkejä. Missään laitteessa ei käyty, mutta karkkia ostettiin ja tuhlailtiin vähän rahaa peleihin ja arpoihin. Osallistuttiin myös Tinjan painostuksen alla Taffelin sipsipyörään, jossa valittiin molemmat onnennumeromme ja arpa kävi kuin kävikin mun seiskaani! Ei ollut riemulla rajaa kun voitettiin 11 pussia sipsiä ja päätettiin heti jakaa ne keskenämme matkalla kotiin. Oon itseasiassa voittanut tän saman megabägin sipsiä nuorempanakin, silloin kun olin itse ton sipsikassin kokoinen. Nyt on pakko järjestää juhlat, en mä noita muuten saa syötyä!

Ootteko koskaan tulleet ees ajatelleeksi, että Lintsille voi lähteä ihan ilman ranneketta bostailemaan? Siellä on myös huikeet kalliot, jos menis vaikka piknikille. Mä sain ainakin tossa muutamassa tunnissa mun vuoden Lintsikiintiön täyteen tuhlaamatta senttiäkään rahaa laitteisiin! - Sissi

BY BOAT TO ÄGGSKÄR

Moikkeliiis. Nyt kun oon sanonut hyvästit kesäisille kruisailuille isin kanssa meidän veneen myynnin myötä, päätettiin äitin kanssa alkuviikosta laittaa äipän moottorivene Prinssi tulille ja lähteä veneilemään mun parin vapaapäivän kunniaksi. Lähtöpaikkana oli meidän mökki Porvoon saaristossa, ja koska meillä oli vaan vuorokausi aikaa, oli suunnitelmissa rantautua jollekin läheiselle saarelle ja jäädä sinne yöksi. Äggskär valikoitui sit parhaaksi vaihtoehdoksi, viimeks oon tainnut käydä siellä noin kymmenen vuotta sitten.

Äggskär on aika suosittu saari (tai saariryhmä oikeestaan) Porvoon saaristossa, jossa on oma laituri, grillauspaikka, ulkokeittiötsydeemi ja jonkin näköinen kalastusmökkerö. Ja ihan hulppeet sileät kalliot! Kierrettiin heti alkajaisiksi koko saaripahanen vartissa, jonka jälkeen ruvettiinkin grillailemaan vähän päivämäärän ohittaneita makkaroita :-D Tuli yhtäkkiä ruuan jälkeen semmonen olo, että haluaa mökille... Ja se ei johtunut niistä makkaroista! En mä mökilläkään oo kerennyt tänä kesänä oikeestaan aikaa viettämään, joten kamat vaan roudaukseen ja takas alkupisteeseen. Mut olipahan kiva päiväretki kuitenkin, äitikin opetti mua lukemaan merikarttaa! Sain myös ekaa kertaa kunnolla kokeilla mun suht uutta Olympus XZ-2 minijärkkäriä, ja tässä on lopputulos ruokakuvaa lukuunottamatta. Ihan kompakti reissukamera, sanon mä!

Merellä oli vähän viileetä ja nyt kirjoittelenkin tätä postausta aimo flunssassa. Mun pitäis varmaan pysytellä neljän seinän sisällä tekemättä mitään, jotten sairastuis. Jotenkin mulla on vaan taipumusta tulla kipeeksi sillä hetkellä, kun astun jalalla ovesta ulos... :-D  - Sissi

REGATTAMEISINGIT HANGOSSA

Heipparallaa! Meillä on vakituinen venepaikka Hangossa, ja joka kesäiseen tapaani oli tänäkin vuonna lähdettävä Hankoon pariksi yöksi isin ja äitipuolen luokse. Tiitun kanssa tietty! Koska tänä kesänä suunnitelmana oli vaan yhdet festarit säästömielessä, ajattelin, että Hangon Regatta vois olla mainio tapahtuma tyydyttää tätä krebailuvajetta ja vieläpä pelkän junalipun kustannuksella. Alun perinhän Hangon Regatta on purjehduskilpailu, mutta ajan saatossa siitä on tullut myös biletapahtuma, ikään kuin festarit, mutta ilman varsinaisia artisteja. Monia puistattaa tää koko viikonloppu just sen takia, mutta näin nuoren näkökulmasta se kuulosti tosi mielenkiintoiselta. Siispä VR:n liput netistä, kaveri kainaloon ja suuntana Hanko!



Saavuttiin perjantai-iltana täpötäydestä junasta ja vatsat kurnien päädyttiin syömään rantamakasiinien viimeisimpään ravintola Makanaan perheen ja perhetuttujen kanssa. Oli sekin aika homma löytää vapaa rafla siihen aikaan, melkein kaikissa oli tuntien jonottamiset. Suunnitelma oli ottaa perjantai ihan iisisti ja juhlia vasta lauantaina, mutta lähdettiinkin jo perjantaina etsimään menoa Hangon rannoilta. Oltiin silmät pyöreinä kaikesta ihmismassasta ja siitä, että terdejen ja ravintoloiden ulkopuolella juhlijoiden keski-ikä oli varmaan 16 ja oman ikäistä seuraa ei tuntunut löytyvän mistään, kun ei haluttu maksaa itseämme ravintoloihin sisälle. Lähdettiin sit vaan nukkumaan, onhan se kivempi, että lauantaina olis koko valoisa päivä aikaa kierrellä ja käppäillä ympäriinsä.



Lauantaina käytiin sit mun lempparikahvilassa Alan's Cafessa, istuskeltiin biitsillä ja nautittiin paahtavasta säästä. Harmitti, että suurin osa kaupoista oli kiinni nyt Regatan aikaan (mitä järkeä, ne ois saaneet hirveet hillot kun ihmisiäkin oli niin paljon). Illalla lähdettiin sit taas syömään samaisella porukalla kuin edellisiltanakin Hangon Makaronitehtaalle, josta sit Tiitun kanssa otettiin partymoodi päälle ja lähdettiin jälleen kerran kävelemään rantaviivaa pitkin hyvän meiningin toivossa. Alaikäiset olivat taas vallanneet kadut, joten siirryttiin ravintola/terassi HSF:ään, jonne oltiin saatu vip-liput yhteyksien avulla! Ei me sielläkään viihdytty tuntia kauempaa, sekin oli niin tungokseen asti täynnä juhlaväkeä ettei mahtunut edes liikkumaan. Siellä kans oli vaikeeta löytää oman ikäistä seuraa, suurin osa oli kolmestakympistä ylöspäin... Ja musiikki sen mukaista :-D

Ja taas päätettiin vaan lähteä vaan nukkumaan, oltiin me vietetty kuitenkin siihen mennessä hauska ilta ja tutustuttukin moniin uusiin ihmisiin. Matkalla veneelle törmättiin porukkaan, joka kutsui meidät tuttujensa veneeseen ja sinne me sit jäätiin. Harmiteltiinkin just kymmenen minuuttia aikasemmin, että vitsi, venebailut jäi kokematta! Haa, kohtalo puuttui peliin!



Kaiken kaikkiaan Hangon Regatta oli kokemisen arvoinen tapahtuma, mutten usko, että sinne lähden enää uudestaan, ellen sit omalla tulevaisuuden veneellä ja isolla kaveriporukalla. Kaikista eniten närästi joka paikkaan jonottaminen: ravintoloihin, vessaan, terasseille, lautalle, suihkuun, sisälle, ulos, minne vaan. Jos joku sinne on suunnitellut menevänsä, niin sit ihan vaan avoimella asenteella ja hyvällä mielellä... ja pitkällä pinnalla! Hangossahan ei oo varsinaisesti mitään klubeja, vaan ruokaravintoloihin tulee illan tullen DJ:t ja esimerkiksi nyt tuota HSF:ää oli laajennettu. Hangon Casino on ehkä lähimpänä klubin käsitettä, ja se on muuten upee paikka! Kyllä siellä aina jossain juhlat on, suosittelen kuitenkin Hankoon tutustumista vähän rauhallisempaan aikaan, varsinkin jos on tämmöinen hienohelma kuten mä ;-)

Ai niin. En jatkossa tuu Hangossa tällain käymään, me nimittäin ollaan saatu myytyä meidän moottorivene. Oli tosi haikeeta, mä kun oon viettänyt pienestä pitäen kaikki kesäni merellä kierrellen Suomen ja Ahvenanmaan vesistöjä. Hirvee ikävä niitä aikoja. Hyvästi Piece of Ship ♥

- Sissi

RAUMANMEREN JUHANNUS 2016

Yeehaw! Pahoittelen jo etukäteen tätä jäätävän huonlaatuista ja epäesteettistä kuvasaldoa, mut this is all I've got. Mulla oli juhannuksena nimittäin niin kivaa etten paljon kuvailemisiin keskittynyt lukuunottamatta "muutamaa" kreisibailaus- ja huutonauruvideota Snapchatissa :-D Kiittäkää onneanne ettei tänne Bloggeriin voi ladata niitä!



Vietin jussini siis RMJ-festareilla, jotka järjestettiin pitkän tauon jälkeen taas Raumalla. Oon kiertänyt vuosien aikana useeseen otteeseen Blockfestit, Weekendit ja Summer Upit, mutta nää oli ehdottomasti parhaat festarit joissa oon ollut ilmapiirin, järjestelyjen, ympäristön ja artistikattauksen suhteen. Kaikki oli vaan niin kuin festareilla pitääkin olla, ja nää järjestettiin vielä ihan meren ääressä, että sai hiekkarannalla istuskella samalla kun takavasemmalla soi tanssimusiikki. Aurinko paistoi kans täböllä ja mittarissa oli reilusti yli 20 astetta, eli täydellinen kelikin helli. Eikä siinä vielä kaikki, mullahan oli maailman parasta festariseuraakin, Reetta kun tuli mun kanssa pienen painostuksen jälkeen (heh) juhannuksen viettoon!

En oo varmaan ikinä elämässäni viettänyt noin nauruntäyteistä kahta päivää, mulla oli ihan sanoinkuvaamattoman hauskaa. Niin hauskaa, että tyyliin puolet artisteista, joita oltiin suunniteltu menevämme kuuntelemaan, unohtui täysin. Kahden päivän aikana kerettiin kuitenkin käydä reivaamassa David Guettaa, Petri Nygårdia, Robinia, Rähinää, Tungevaag & Raabania, Kubea, Mäkkiä ja vähän aikaa Knife Partyakin. Meitä jäi harmittamaan Guntherin, JVG:n, Teflon Brothersin, Ruudolfin & Karri Koiran, SMC lähiörottien ja Antti Tuiskun missaaminen. Ja kyllä, nää kaikki oli meidän suunnitelmissa nähdä, mutta festareilla sitä kaikki ei aina mee suunnitelmien mukaan kun törmää uusiin tuttavuuksiin ja fiilis vie mennessään (ja kalja). I regret nothing! Asianmukaiset jatkot vietettiin telttailualueella ja paikallisessa opiskelijaboxissa.

Meillä oli yöpaikkakin parempi kuin vois kuvitella, saatiin nimittäin majoittua erään tuttavan serkun luokse vanhaan Raumaan. Kyselin äitiltä jos ketään tuttua tai tutuntuttua sattuis siellä päin asustelemaan, niin otti tämä raumalainen pariskunta meidät ilomielin vastaan kahdeksi yöksi, vaikkei oltu koskaan edes tavattu. Ja vielä juhannuksen aikaan! Voiko tämmöisiä ihmisiä olla edes olemassa, kiitos vielä ihan superisti, me tullaan mielellämme skoolaamaan teidän kanssa ensi vuonnakin! ;-)

Vaikka tää ristittiinkin aamun pikkutunneilla mätämunareissuksi, oli RMJ tän kesän kohokohta ja parhaimpia kesämuistoja ikinä. Oon ihan yllättynyt, että joku asia voi mennä kerrankin mun elämässä näinkin putkeen, noi kaks päivää oli täynnä pelkkää onnea. Tästä elämässä onkin kyse, mutta sen festareiden jälkeisen arkeenpaluusurun voisin kyllä missata. Onneks nää muistot ei häviä koskaan, ainakaan mun kuva- ja videogalleriasta, haha. Ens vuonna vois kasata vähän isommankin porukan kasaan, who's with meeee?! - Sissi

TO UNDERSTAND THE WORLD YOU HAVE TO TRAVEL IT... AND SO I WILL

Iiks! Nyt vihdoin ja viimein mä oon lyönyt lukkoon mun syksyn ja talven suunnitelmat. Oon täällä aina välillä vinkannutkin, että jotain muutosta on tulossa tänne bloginkin puolelle ja että lähden reissuun syksymmällä. Joten here you go, tätä mä olen suunnitellut viimeiset puoli vuotta:

Mä lähden 4.9. reissailemaan yksin vajaaksi puoleksi vuodeksi. Ensimmäinen määränpää on Chiang Mai, joka on suurkaupunki ja ns. "kulttuurillinen pääkaupunki" Pohjois-Thaimaassa, jossa viivyn vajaat kolme kuukautta. Mä en ihan siellä kaupungin vilinässä asustele, vaan mun majapaikka on kolmenkymmenen kilometrin päässä olevassa Namboluang-kylässä. Oon vuokrannut ekan kuukauden yöpaikan Airbnb-sivuston kautta, mulla on oma bungalowi erään mukavan majoittajan kotipihalla. Loput pari kuukautta mä oon suunnitellut couchsurffailevani eli majoittuvani paikallisten luokse enemmän tai vähemmän ilmaiseksi. Mitä mä siellä Thaikuissa sit oikeen teen? Mulle on varattu orientaatio erääseen koirien turvapaikkaan nimeltään "Care for Dogs", jonne pelastetaan kulkukoiria, jotka eivät omin avuin pärjää kaduilla. Meen sinne hoitamaan dogeja täysin ilmaiseksi. Työpäivistä en vielä tiedä, mutta uskon, että asiat järjestyy omalla painollaan varsinkin sitten kun pääsen paikan päälle. Teen siellä työtä kuitenkin ihan omasta tahdosta ja ilmaiseksi, joten on ihan luonnollista, että mulla on suht koht vapaat kädet sen suhteen, että kuinka pitkiä päiviä mä oikeen teen. 1.12. jätän Thaimaan ja lento lähtee Bangkokista, siispä saatan viettää sielläkin muutaman päivän ennen lähtöä.

Chiang Mai

Bangkokista lennän Kapkaupunkiin, joka on Etelä-Afrikan pääkaupunki. Sinne mulla ei oo varattuna vielä majapaikkoja eikä vapaaehtoisduuneja, ostin nimittäin lentoliput vasta tänään! Mä mietin tosi pitkään, että menisinkö mielummin Etelä-Afrikassa Kapkaupunkiin vai toisella puolella sijaitsevaan Durbaniin, joka on etenkin surffareiden suosima kaupunki. Eilen mä sit tajusin, että mitä hittoa, miks mä en vois mennä molempiin? Vietän siis puolitoista kuukautta molemmissa paikoissa ja helmikuun vikoina päivinä lennän takaisin Suomeen. Ja ihan vaan siksi, että jos oon keksinyt mulle siihen mennessä opiskelupaikan, niin kerkeisin vielä hakea kouluihin ja lukea pääsykokeisiin! Kyllä siinä vaiheessa onkin varmaan jo äitiä vähän ikävä... ;-)

Kun mä aluksi mietin minnepäin maailmaa oikeen suunnistaisin, oli mulla Thaimaa heti ensimmäisenä mielessä, se kun tuntuu toiselta kodilta. Pohjois-Thaimaassa mä en toisaalta oo koskaan käynyt ja siellä ilmasto, luonto ja kielikin on ihan erilainen kuin etelässä. Tokan paikan valinnassa olikin enemmän mutkia - mut jo hyväksyttiinkin vapaaehtoistyöpaikkoihin mm. Langkawille, Hawaijille, Filippiineille, Jamaicalle ja Sri Lankalle. Etelä-Afrikkaan mä päädyin loppujen lopuksi sen monipuolisuuden, hintatason ja englannin kielen takia. Aika moni asia on vielä auki molemmissa maissa, mutten usko, että kaikki täysin selkeneekään ennen mun tuloa. Haluun jättää tilaa seikkailuille ja yllätyksille. Ei sitä kuitenkaan koskaan voi jäädä ilman yöpaikkaa noissa kaupungeissa, ja rahaa mulla on jo nyt sen verran kasassa etten ainakaan näänny nälkään :-D

Kapkaupunki

Tän reissun suunnitteleminen on ollut myös raskasta, koska oon kuukausitolkulla lähetellyt hakemuksia ja soitellut ympäri ämpäri noihin vapaaehtoistyöpaikkoihin. Oon ollut tosi tarkka niistä paikoista jonne hain ja niitä on ollutkin varmaan viitisenkymmentä. On pitänyt myös huomioida passin uusiminen, viisumiasiat, vakuutukset ja rokotukset, ja rokotukset on muuten olleet koko reissun kallein osuus. Suuri osa mun ylppärirahoista meni niihin, ja rokotukset on ainoa asia, johon mä haluan ja saan rahallista apua läheisiltä. Oon ottanut vesikauhu-, japanin aivokuume-, hepatiitti A ja B- ja lavantautirokotteet, jotka teki muuten yhteensä yhdeksän kivuliasta pistoa.

Vielä on kuitenkin paljon järjesteltävää, kuten viisumin anominen (mun pitää muuten anoa pidennystä paikan päällä Thaimaassa), Etelä-Afrikkaan ei viisumia tartte ollenkaan alle kolmelle kuukaudelle. Molemmissa maissa hankin myös puhelinliittymän tai nettiliittymän, jotta voin pitää uusiin tuttuihin ja kotipuoleen näppärästi yhteyttä. Jotenkin hurjaa ajatella, että kohta pitää pakata puolen vuoden omaisuus yhteen matkalaukkuun. Puolet laukusta mä täytän varmaan salmiakilla, pitäähän mun myös viedä tuliaisiksi mun houstaajille vähän suomalaisia herkkuja. Oon pariin paikalliseen thaikkutyttöön jo netissä tutustunut couchsurfing-sivuston kautta, joten seuraa mulle on jo buukattu! Äippä tulee muuten jouluksi mun luokse Kapkaupunkiin, eli tulossa on henkilökohtainen ruisleipä-, karjalanpiirakka- ja salmiakkitoimitus :-D

Durban

Tähän mennessä rokotteet, lentoliput ja viisumiasiat on maksaneet reilut pari tuhatta euroa, eli matkustelu ei todellakaan tule halvaksi, vaikkei edes hotelleihin majoittuisikaan. Mä reissaan ihan minibudjetilla ja aion kokea sitä aitoa kulttuuria ruohonjuuritasolla. Mut nyt on onneksi kaikki tärkeimmät velvollisuudet hoidettu alta pois ja voin keskittyä vaan majapaikkojen metsästykseen ja bondaamiseen paikallisten kanssa. Kuitenkin se, mitä mä saan tuolla reissussa kokea on jotain semmoista, mitä ei rahalla voi saada. Mä en malta odottaa mun lähtöä, päästä lämpöiseen ja tuttuun kulttuuriin toisella puolella maailmaa ja sieltä jatkaa uuteen ja ihmeelliseen maahan! Tää on yks mun elämän parhaimmista päätöksistä. Life is goood. - Sissi

(kuvat https://www.google.fi/search?q=kapkaupunki&source=lnms&tbm=isch&sa=X&ved=0ahUKEwi0wsacrLzNAhULjCwKHTMBBVUQ_AUICCgB&biw=1920&bih=935#tbm=isch&q=cape+town&imgrc=00hhcMNB4l-SJM%3A
https://www.google.fi/search?q=chiang+mai&source=lnms&tbm=isch&sa=X&ved=0ahUKEwj8iPCYq7zNAhXjJ5oKHbiXCWAQ_AUICCgB&biw=1920&bih=979#tbm=isch&q=chiang+mai+city+view&imgrc=Y58LopwqqLVdoM%3A
https://www.google.fi/search?q=chiang+mai&source=lnms&tbm=isch&sa=X&ved=0ahUKEwj8iPCYq7zNAhXjJ5oKHbiXCWAQ_AUICCgB&biw=1920&bih=979#imgrc=302pcIYR8SEADM%3A
https://www.google.fi/search?q=durban+south+africa&source=lnms&tbm=isch&sa=X&ved=0ahUKEwi359akrbzNAhVEECwKHe01DXYQ_AUICCgB&biw=1920&bih=935#tbm=isch&q=durban&imgrc=-yzSNOXq7TsgyM%3A
https://www.google.fi/search?q=durban+south+africa&source=lnms&tbm=isch&sa=X&ved=0ahUKEwi359akrbzNAhVEECwKHe01DXYQ_AUICCgB&biw=1920&bih=935#tbm=isch&q=durban&imgrc=gykaYbxXCm0ucM%3A
https://www.google.fi/search?q=kapkaupunki&source=lnms&tbm=isch&sa=X&ved=0ahUKEwi0wsacrLzNAhULjCwKHTMBBVUQ_AUICCgB&biw=1920&bih=935#tbm=isch&q=cape+town+city&imgrc=LrdfwOsmdgDtUM%3A)

MUSTA TULI YLIOPPILAS

 

Mä. En. Voi. Uskoa. Tätä. Mä oon vihdoin ja viimein selvinnyt tästä kaikesta, ja kaikin puolin elämäni rankimmat ja opettavaisimmat kolme vuotta on nyt ohi ja voin kääntää uuden sivun mun elämässä. MÄ OON YLIOPPILAS! Hyvästi stressaavat koeviikot, tylsääkin tylsemmät pakolliset kurssit matikoiden ja fysiikoiden parissa, jokapäiväiset luku-urakat ja tunteja kestävät läksyt. Ainakin toistaiseksi! Vaikka niitä kauhulla taaksepäin katselenkin, oon mä onnellinen, että lukioon päätin lähteä. Vaikka nyt "mitokondrio on solun voimanlähde" tuntuukin ainoolta asialta mitä mun päähän on lukiosta jäänyt, oon mä oppinut ihan älyttömästi asioita ja yllätänkin usein itseni positiivisesti kaikella tiedolla mitä mä suustani päästän. Kaiken tiedon lisäksi oon kasvanut lukiossa ihan uudeksi ihmiseksi, sellaiseksi, jollainen haluankin olla. Ehkä toi kaikki paine ja puserrus on puristanut musta ulos kaiken ylimääräisen ja jäljelle on jäänyt puhdas minä ja ainoostaan se kaikista sisin.

Ylppärit kuormitti mut ihan ylikierroksille ja voin silloin tosi huonosti. Valoa tunnelin päässä toi kuitenkin lukuloman aikainen Thaimaan reissu, joka myös ahdisti lukemisen osalta, että mitähän siitäkin tulee. Mut arvatkaa mitä? Äidinkielestä tuli L (jep, yllätyin itsekin, wtf :-D), ruotsista E, enkusta M ja terveystiedosta M. Oon tosi ylpeä ittestäni et mä jaksasin puurtaa loppuun asti, vaikka välillä tuli romahduksia ja itkukohtauksia ja teki mieli vaan heittää kirjat seinään ja lähteä planeetalta. Mut mä tein sen, hitto soikoon! Laskeskelinkin, että ylppäreihin tuli luettua 19 kirjaa moneen kertaan läpi puhumattakaan meidän monisataasivuisesta äikän hirviökirjasta. Ja nettikursseista. Ja lukiokirjojen ulkopuolisesta matskusta. Suoritin myös liikunnan lukiodiplomin, thainyrkkeilystä tietty, arvosanoin 4/5!

Alunperin mun piti kirjoittaa myös psykologia, oon kuitenkin ottanut lähes kaikki kurssit siitä. Loppumetreillä päätin kuitenkin jättää sen kirjoittamatta, sillä kirjoitin kaikki nuo neljä ainetta tänä keväänä. Edellisenä syksynä kirjoitin pelkästään enkun, mutta koska halusin korottaa sitä nyt keväällä, päätin jättää psykan odottelemaan parempia aikoja. Ihan vaan koska tiesin mihin mun voimavarat riittäisivät ja psyka on kaikista raskain aine, joka itsestään sisältää taas sen vajaa kymmenen kirjaa. Oon kuitenkin säästänyt kaikki psykan kirjat ja paperit ja on hyvin mahdollista, että meen kirjoittamaan sen myöhemmin, jos siltä tuntuu.

Itse ylppärijuhlat oli ihan mahtavat ja pidettiin ne mun isotädin luona, koska meillä ei oo omaa pihaa tai nurtsia talomme edustalla. Skumppa virtasi, musiikki soi sekä livenä että Spotifysta ja ruokaa oli riittävästi. Maijalle ja Arille iso kiitos näistä ikimuistoisista juhlista! Emilialle myös kiitos tosta mun kukkaisesta ylppärikampauksesta ja suurtakin suurempi shoutoutti Lauralle (blogi) kaikista näistä kuvista, joita se jaksoi päivän mittaan ottaa. Ja koska tässä nyt herkistelläänkin jo valmiiksi, haluan kiittää kaikkia vieraita ja muitakin läheisiä, jotka sai mut lähes kyynelten partaalle onnentoivotuksineen ja rahallisine tsemppeineen tulevaisuuttani varten. Teette mun elämästä arvokasta ♥

Illalla lähdettiin Juulin ja Hennan kanssa Helsingin yöhön, koska me taidettiin olla lähestulkoon ainoot, ketkä sinnepäin halus lähteä. Jaksettiin juhlia aamuun asti Capitalissa ja lakkikin säästyi putipuhtaana, huh! Mä en tosiaan siis mihinkään kouluihin tänä keväänä oo hakenut, vaan lähden kokeilemaan mun omia siipiä maailmalle. En vieläkään kuitenkaan aio hypettää sitä kovasti, koska moni asia on vielä harkinnan alla! Nyt mä oon vaan chillaillut ja nauttinut ansaitusta kesästä. Tänään mulla alkoi kesätyöt. Elämä rullaa. Luv youuuuuuuuu! - Sissi