Hellooo! Kuten olinkin jo hehkuttanut, mulla oli lauantaina kisat. Matka alkoi klo 7.30 Porvoosta ja päästiin huoltoaseman kautta Jyväskylään yhdentoista jälkeen punnitukseen. Meitä oli ottelemassa pelkästään minä ja Lina, kolme jäbää oli mukana meidän koutseina. Paino oli kohdillaan, ja huokaistiin helpotuksesta, että meidän pilttidietti oli vihdoin ohi, toistaiseksi! Puntarin jälkeen suuntana oli siis ensimmäisenä thaimaalainen buffa ja hirvee määrä safkaa.
Koko päivä meni vaan irtokarkkien ja leivän kiilto silmissä. Me psyykattiin Linan kanssa toisiamme sillä, että kun tää on ohi, me mennään ostaa niin paljon kaikkea mahdollista lihottavaa, kunnes maha repeää :-D Me oltiin oltu niin nälkiintyneitä viimeiset kaks viikkoa, että karkkipussi teki tosi hyvää. Olinkin sit ihan taivaissa, kun sain taas maistaa leivän ihanan maun mun suussa! Hahah, opettaahan tämmönenkin painonveto vähän elämästä, pistää asiat uuteen perspektiiviin.
Viimeksi mä ottelin joskus huhtikuun aikoihin, joten ajattelin, ettei tästä tuu hirveen helppoa fyysisesti tai psyykkisesti. En tiedä miksi, mutta mä en jännittänyt melkeen ollenkaan. Tietty ennen matsia tuli vähän perhosia vatsaan, mutta otin koko homman ihmeen rennosti. Oisin ehkä tarvinnut sen ison adrenaliiniryöpyn! Olihan se toisaalta ihanaa, että pystyi keskittymään olennaiseen, eikä vaan hikoillut tuskissaan monta tuntia ennen matsia :-D
Erät oli tosi tiukkia. Sain vastaan Sanni Nurmisen, jonka voitin viime vuonna nuorten suomenmestaruuskisoissa, ja jonka tuun kohtaamaan muutaman viikon päästä uudestaan samoissa merkeissä. Vähän siis kuumottaa, huh! Tää matsi kääntyi kuitenkin Sannin eduksi ja hävisin 3-0. Mun motto oli kuitenkin Cheekiltä siteerattu "kävi miten kävi, voittajat ei pelkää hävii", hehee.
Huomasin sitten vasta ottelun jälkeen, että nyt pikkusen paikat prakaa. Jalkapöytä mulla oli eniten kipeenä, ja linkutin himaan se paketissa. Rannekin oli arka ja lisättiin siihen vaan kylmägeeliä, mut nyt lähiaikoina se on vaan pahentunut. Kävin tänään lääkärissä (taas vaihteeksi) ja mulla on ilmeisesti mennyt vasemmasta kädestä jänteitä rikki, en tiedä vielä miten ja kuinka pahasti... Just kun pääsin treenaamaan mykoplasman jälkeen ihan kunnolla, niin eiköhän täältä sit tuu taas joku uus saakelin vaiva joka vaikeuttaa mun treenaamista? :-D Seuraavina viikkoina pitää siis keskittyä potkuihin ja muuhun jalkatyöskentelyyn ennen tätä vuoden kohokohtaa, SM-kisojaaaa!
Muita kuulumisia voin kertoa tässä sit joku päivä, onhan tässä tapahtunutkin kaiken näköistä... Hyvää yötä, kauniita unia ♥
- Sissi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti