Bonjour! Tänään aamulla palasin takaisin suomeen Ranskan Toulousesta. Se onkin sitten tarina, että miten mä sinne päädyin :-D Äiti oli siellä viettämässä lomaa ystäviensä kanssa, kun siltä yhtäkkiä repesi silmästä verkkokalvo ja joutui leikkaukseen. Lääkäri kielsi lentämisen moneksi kuukaudeksi ja puolisokeana ei äiti uskaltanut lähteä rämpimään läpi Euroopan yksin. Aluksi vakuutuksesta piti tulla sairaanhoitaja äitin saattajaksi, mutta keskiviikkona mulle soitettiin, että seuraavana aamuna olisi lähtö hakemaan äippä kotiin. Jes! Miniloma Ranskassa, vakuutuksen piikkiin!
Ehdin viettää kolme päivää Ranskassa hissukseen kävellen äiti käsikynkässä. En mä sit tiedä kuinka lomaa se loppujen lopuksi oli, ainakaan äitin osalta. Ehdin mä kuitenkin shoppailla pikkuisen, hih! Ja voin nyt tosiaan kumota sen myytin, että Ranskassa olisi kallista. Joka nurkasta pursusi toisiaan halvempia pikkukahviloita ja viiden euron kenkäkauppoja. Ranskassa oli onneksi myös ihanan lämmintä, että t-paidalla pärjäsi hyvin. Tein myös muutamia piiiikku huomioita. Vaikka ne on mitä ne on, rakastan sitä maata. Ranskalaiset on hassuja.
Perjantain ja lauantain välisenä yönä alkoikin aikamoinen matka takaisin Suomeen. Mentiin neljällä eri junalla ensiksi Pariisiin, sieltä Frankfurtiin, Frankfurtista Hampuriin ja sieltä Travemündeen, josta meidän laiva lähti kohti Helsinkiä. Laivakaan ei ollut mikään risteilyalus vaan Finnlinesin aika pelkistetty alus yhdellä ravintolalla ja 5m x 5m pikkukaupalla. Matka takaisin Suomeen kesti siis kaksi ja puoli päivää.
1. Ranskalaiset pistää dijon-sinappia joka ikiseen paikkaan mitä voi syödä. Ja se on mun mielestä aivan järkyttävän makuista.
2. Harva puhuu hyvää englantia. Normaalit mun ikäiset koulutytöt eivät osanneet vastanneet mun kysymyksiin, kun kyselin ohjeita.
3. Ja sit ne luulee että kaikki osaa Ranskaa! Ravintolaan mennessä englanniksi pöytää kysyessä tarjoilijat tuovat ranskankielisen ruokalistan, ellei erikseen pyydä englanninkielistä. Monissa ei ollut listaa ollenkaan muulla kielellä kuin ranskalla. Sit jos kysyy jotain englanniksi vaikka myyjältä, hän sanoo, ettei osaa englantia ja jatkaa selittämistä ranskaksi. Vaikka sanon, etten puhu ranskaa, hän yrittää artikuloida ja kertoa asiansa hitaasti, ihan kuin mä sit ymmärtäisin paremmin. Jos en osaa niin en osaa, okei?! :-D
4. Ranskalaiset on maailman ystävällisimpiä. Tuntemattomat tervehtii, jos törmää hotellin käytävällä ja kiittää pelkästään siitä, että laitan ruokakaupassa kassalla kapulan omien ja naapurin ostosten väliin. Ravintolassa naapuripöytä rupee rupattelemaan ja kyselemään kuulumisia ja tarjoamaan apua, kun äitiä vähän huimasi. Otetaan mallia!
Perjantain ja lauantain välisenä yönä alkoikin aikamoinen matka takaisin Suomeen. Mentiin neljällä eri junalla ensiksi Pariisiin, sieltä Frankfurtiin, Frankfurtista Hampuriin ja sieltä Travemündeen, josta meidän laiva lähti kohti Helsinkiä. Laivakaan ei ollut mikään risteilyalus vaan Finnlinesin aika pelkistetty alus yhdellä ravintolalla ja 5m x 5m pikkukaupalla. Matka takaisin Suomeen kesti siis kaksi ja puoli päivää.
Olipahan kokemus! Ton matkan aikana mun viehätys matkusteluun nousi hirveästi. Halusin vain ahmia uusia maisemia ja katuja, kieliä ja kulttuureita. Päätin puoliunessa viimeisenä yönä laivalla, että aion elämäni aikana käydä maapallon joka ikisessä maassa. Jos nyt tää alustavaksi suunnitelmaksi! Hei, aina pitää olla joku unelma. - Sissi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti